Katsoin taannoin television jumalanpalvelusta. Siellä saarnan pitävä pappi kertoi kahdenlaisista ihmisistä, miten he suhtautuvat kohtaamaansa vuoreen. Toiset lähtevät ylittämään vuorta ja toiset ottavat vuoren harteilleen kantaakseen, Kumpaan ryhmään minä kuulun?
Olen kehitellyt mielessäni, mitä kaikkea tämä kaikki voisi tarkoittaa? Mitä on olla vuoren ylittäjänä ja mitä sitten vuoren kantajana?
Annoin mielikuvitukseni, luovuuteni, fyysiset ja psyykkiset reaktioni viedä ajatukseni eteen päin ja maalata itselleni kuvia molemmista vaihtoehdoista.
Mitä on olla vuoren kantaja?
Katselin ensin vuoren kantajaa. Näin ihmisen makaamassa maassa, iso taakka selässään. Hän ei pääse sieltä mihinkään taakan painon tähden. Näen että hänellä on tuskainen olo. Hengitys kulkee vaivalloisesti taakan alla.
Pysähdyn vuoren kantajan luo ja kyselen kuulumisia. "Ihan hyvää" kuului vastaus.
"Olet maannut tässä jo tovin, mitä sinulla on oikein kannettavana?"
"Rahahuolia, terveyshuolia ja huolia ihmissuhteista. Murehdin myös maailman tapahtumista ja pelkään, mitä kaikkea voikaan tapahtua." hän vastasi.
Aha, miten sinä ajattelit selvitä niistä?
"Haaveilen paremmista ajoista ja odotan ihmettä. Vuori painaa niin paljon, etten jaksa muuta tehdä. Haaveilu helpottaa tuskaa hetkeksi ja ihmeen odottelu antaa toivoa. Ehkäpä joku tulee ja auttaa minua. Ottaisi pois tuskani."
Kiitin häntä tästä pienestä keskusteluhetkestä ja jatkoin matkaani. Tunsin kuinka ahdistus valtasi mieleni. Onko elämä sitä sitä, että makaa vatsallaan maassa huolten vuoren alla toivottomana ja odottaa vaan ihmettä. Eikö asioille voi tehdä mitään?
... entä sitten vuoren ylittäjä?
Pienen matkaa kulkiessani näin toisen henkilön. Hänellä oli pieni reppu selässä, jossa oli eväitä ja juomista, keppi toisessa kädessä, lenkkikengät jalassa ja kartta toisessa kädessä. Hän tutkaili vuorta ja välillä karttaa. Pysähdyin hänen luokseen ja haastattelin häntä. Hän kertoi lähtevänsä ylittämään vuorta. Suunnitelmia kyllä on, mutta pelottaa, mitä matkassa mahtaa ja voisi tapahtua.. Vuoren korkeus ja jyrkät vuoristopolut tuntuvat tosi haastavilta. Mitä jos hän ei jaksakaan ylittää vuorta. Mitä jos hän kompastuu ja putoaa alas kapeilta vuoristopoluilta, mitä jos...
Henkilö kertoi, että peloista huolimatta hän aikoo lähteä liikenteeseen. Aivan kuin sisäinen pakko työntäisi häntä eteenpäin. Hän rauhoittelee itseään sillä, että hänellä on kartta, hyvät välineet ja eväät. Matkalla saattaa vielä nähdä toisiakin vuoren ylittäjiä. Heidän kanssaan voi hetken keskustella ja heiltä voi saada tarvittaessa apua.
Hän kertoi myös, mikä on se tunne, kun pääsee perille. On kävelty, on jännitetty, on kiivetty, on pelätty, mutta on päästy perille. Voittajan ja onnistumisen tunne, se on niin mahtavaa..
Kiitin haastattelusta ja toivotin vuoren ylittäjälle hyvää ja turvallista matkaa.
Jälleen mietin vuoren kohtaajia. Molemmissa nähdään kyllä vuoren korkeus ja sen yli pääsemisen haasteet. Ensimmäisessä odotetaan ihmettä, apua joltain toiselta ihmiseltä, yhteisöltä, yhteiskunnalta, ihmeeltä, Jumalalta tms. Toisessa vastuu lähtemisestä on itsellä, mutta voi kuitenkin saada apua toisilta, ehkäpä Jumalaltakin. Kumpi haluaisin olla?
Näiltä näkymin haluaisin kyllä olla vuoren ylittäjä. Vaikka se vaatisi minulta paljon enemmän, mutta se antaisi toivoa ja perille päästyä onnistumisen tunteen. Sitä minä haluan.
Mietin myös sitä, että me ihmiset olemme niin erilaisia. Osa tarttuu heti toimeen, kun vuori tulee vastaan. Osa jää ensiksi pohtimaan ja toimii pohtimisen jälkeen. Joku lamaantuu täysin ja jää vaan makaamaan. Toinen taas reagoi syyllistämällä vuorta ja levittämällä pahaa oloaan eteenpäin.
Varmasti vuoreen reagointitapoja on vielä muitakin. Se on myös muistettava, että jokaiselle ihmiselle se oma vuori on korkea, vaikka se toisesta voi tuntua pieneltä mäen nyppylältä. Emme koskaan tiedän täysin toisen elämästä kaikkea.
Se on tärkeää, miten kohtaamme vuoren? Jäämmekö makaamaan vai yritämmekö ylittää vuoren?
Kumpi sinä haluaisit olla? Vuoren kantaja vai ylittäjä? Miten sinä kohtaat vuoresi?
Kuvat Bixabay
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti