Mitä eläkkeelle jääminen muuttaa ja miten siitä voi tehdä elämän parhaan vaiheen?

Jäin muutama vuosi sitten eläkkeelle maailman parhaasta työpaikasta. Siellä sain viimeiset viisi työvuotta tehdä työtä, joka oli juuri minulle sopivaa ja josta iloitsin ja nautin. Ei ollut yhtään päivää, jolloin olisi ollut ikävä mennä töihin.

Kun viimeinen työpäiväni saapui, niin työkaverini olivat järjestäneet minulle sellaisen juhlan, joka ei unohdu. Täysin yllätyksenä.  Miten kekseliäitä ja huumorintajuisia työkaverini olivatkaan? Miten paljon he olivatkaan käyttäneet aikaa suunnitteluun ja toteutukseen? Sinä päivänä tunsin todellakin olevani rakastettu. Tästä oli hyvä jäädä ansaitulle eläkkeelle. Mielessäni soi vaan Juha Tapion Rakastettu kappale, kun makustelin seuraavina päivinä, mitä kaikkea olinkaan saanut työkavereiltani.

Eläkkeelle jääminen olikin sitten täysin uusi maailma. Olin tottunut aina tekemään töitä. Olin  useasti tehnyt sekä töitä, että opiskellut tai sitten olin tehnyt kahta työtä samanaikaisesti. Olen nauttinut opiskelusta ja olen nauttinut myös työn teosta. Ne ovat pitäneet minut aktiivisena. Olen tuntenut kuuluvani johonkin, olen löytänyt ystäviä ja olen saanut tyydytystä siitä, että olen voinut auttaa toista ihmistä. Varsinkin viimeisessä työpaikassani tunsin eläväni.

Jokainen voi kuvitella, että tällaisen jälkeen eläkkeelle jääminen oli varsinainen hyppy tuntemattomaan. Ensinnäkin se, että saan rahaa tekemättä mitään. Vaikka makaisin sängyssä ja syljeskelisin kattoon, niin tililleni tulee tiettynä päivänä tietty summa rahaa.

Tästä puhuin eräälle ystävälleni, joka oli jo aiemmin jäänyt eläkkeelle. Kerroin hänelle, että tuntuu niin oudolta ja vähän syylliseltä, että saan ne pienet roposet tekemättä mitään. Olin niin tottunut siihen, että työtä pitää tehdä, jotta ansaitsee jotain. Yleensäkään, miten sitä tottuu siihen, ettei tee töitä? Ystäväni totesi siihen: "Tämä eläkkeellä oleminen on niin kivaa, että jos et jaksa/halua tehdä tänään jotain, niin sen voi tehdä huomenna tai sitten joskus."

Tätä olen opetellut ja olen kyllä sitä hyvin oppinutkin. Antamaan aikaa asioille ja myös itselle. 

Kuitenkin on joitakin asioita, joihin on hyvä varautua, että ne muuttuvat. Ne voivat tulla yllätyksenä, jos niihin ei ole varautunut. Olen koonnut  muutamia niistä ja annan niihin käytännön vinkkejä, joita voit halutessasi kokeilla.

1. Ihmissuhteet

Kun olet työelämässä, sinulla on siellä ihmissuhteita. Osasta on saattanut muotoutua jopa ystävyyssuhteita. Olin itse tosiaan viimeiset viisi vuotta sellaisessa työpaikassa, jossa en koskaan kokenut olevani yksin. Jos tuli haastava asiakas, pystyin itse menemään työkaverin luo keskustelemaan.  Useasti lähellä oleva työkaveri tuli ja kysyi, että haluaisinko puhua asiasta. En ollut koskaan aiemmin kokenut tätä. Se tuntui ihanalta.

Koen olevani sosiaalinen introvertti, jolla on kyllä oma nimikin: ambivertti.  Tykkään olla ihmisten kanssa, mutta tarvitsen myös paljon omaa aikaa. Olen aina tehnyt työtä ihmisten parissa. Usein olin niin kyllästetty ihmisillä jo työpäivän aikana, että kotiin tullessa halusi vaan olla itsekseen. Toki omat ystävyyssuhteet olivat silloin myös tärkeitä, mutta usein hoitaminen ja yhteyden otto jäi toisen hartioille. Sitä vaan oli niin kyllästetty ihmisillä.

Eläkkeellä jäädessä kaikki muuttuukin yhtäkkiä. Ei ollutkaan niitä ihania työkavereita jokapäiväisessä elämässä mukana, eikä ollut enää niitä asiakkaita, joiden pulmia yhdessä ratkottiin. Tämä saattaa olla monelle tosi suuri harppaus tyhjyyteen. Varsinkin jos olet sinkku ja elämäsi sisältö on ollut työ.

Vinkki 1: Sovi säännöllisiä tapaamisia ystäviesi kanssa. Kannattaa myös harkita liittymistä itseäsi kiinnostaviin ryhmiin tai kurssille. Siellä voit tavata samanhenkisiä ihmisiä ja jopa saada kenties uusia ystäviä.

 

Vinkki2: Itse pyrin siihen, että juttelen päivittäin ainakin kolmen eri henkilön kanssa. Mielummin kasvokkain, mutta joskus riittää puhelukin. Koiralenkit ovat ihmisten tapaamiselle hieno mahdollisuus. Tämä pitää minut virkeänä ja elämässä kiinni.Elämäni avautuu muillekin kuin omalle itselleni. Se rikastaa elämääni.

2. Terveydenhuolto

Työelämässä ollessa minulla oli erittäin hyvä työterveyshuolto. Lääkärin pakeille pääsi 24/7. Oli todella suuri hyppäys siirtymisessä julkiseen terveydenhoitoon. Muistan elävästi ensimmäiset pyrkimykseni päästä lääkärin vastaanotolle. Olipa vaikeaa. Keltanokkana täytin ensin tietysti omaolokyselyn ja sieltä tuli vastaukseksi kehotus mennä heti päivystykseen. Soitin kuitenkin omaan terveyskeskukseen takaisinsoittopalveluun. Sieltä sitten aikanaan soitettiin minulle. Sairaanhoitaja kyseli oireitani ja jossain vaiheessa konsultoi lääkäriä. Ohjeeksi sain, että ota buranaa ja panadolia ja jos ei kolmeen päivään tapahdu muutosta, niin ota yhteyttä uudelleen. Olin kauhuissani, tähänkö on tultu?  Kumpaa uskon omaa oloa vai sairaanhoitajaa. Päätin uskoa sairaanhoitajaa, enkä lähtenyt päivystykseen. MIetin jo silloin niitä vanhuksia, jotka eivät osaa käyttää internettiä. Heille Maisa, omaolo ja omakanta ovat saavuttamattomia asioita. He joutuvat odottamaan oman terveyskeskuksen takaisinsoittoa tunti tolkulla, uskaltamatta mennä edes kunnolla vessaan. Eikä sitä takaisin soittoa edes aina tule. Näin on itsellenikin käynyt. Näin  oli silloin kun jäin eläkkeelle. Nykyään ei pääse lääkärin pakeille lainkaan. Ainut, mikä hoituu on hammashuolto. Sinne onneksi vielä pääsee. KIitos siitä.

Vinkki: Ole kärsivällinen ja tiukka halutessasi päästä lääkärin pakeille.Jos vaivasi todella vaivaa sinua, niin paina rohkeasti kiireellinen asia nappia.Älä ole liian kiltti. Näin ehkä saat takaisin soiton nopeammin ja ehkä pääset lääkärin vastaanotolle jonain päivänä.

3. Raha-asiat

Nuorena kun mietin ammatinvalintaani, lähtökohtani oli ihmisten auttaminen. Silloin työstä saatu raha oli toissijainen asia. Palkka ei ollut tärkeä, vaan hyvä olo  ja mielekkyys, mikä työstä tuli oli tärkeää.

Tänä päivänä kyllä ajattelen toisin. Olisinpa nuorena tajunnut kuinka tärkeä. osa raha on elämässä.

Nyt kannustan jokaista nuorta säästämään ja sijoittamaan. Tämä on sijoitus vanhuuteen ja eläkeaikaan. Kun sen nuorena aloittaa, niin eläkeikään mennessä on jo mukava summa koossa. Tämä helpottaa elämää kummasti. Esimerkiksi  jos sinulla on rahaa yksityislääkärille, niin sinulla on parempi mahdollisuus hoitaa itseäsi. Sinulla on tarvittaessa varaa ehkä laadukkaaseen palveluasumiseen jne. Tämä on surullista, mutta tällä hetkellä niin totta.

Vinkki 1: PIstä, jos mahdollista säästöön rahaa vielä eläkeikäisenäkin. PIenikin summa kuukaudessa säästöön antaa melko pian mukavan vararahaston  esim. odottamattomiin menoihin.

Vinkki 2: Pidä kirjaa menoistasi muutaman kuukauden ajan, niin näet mihin rahasi menevät ja missä olisi korjattavaa. Näin voit tehdä tietoisia valintoja ja eläkepäiväsi sujuvat ilman taloudellista stressia.

4. Päivärytmi

Työelämässä päivärytmi koostui työssä olemisen, vapaa-ajan ja nukkumisen kolmiosta. Nykyään on vapaa-aikaa ja nukkumista. Päivärytmi on tärkeää eläkkeelläkin. Nyt voit tehdä  päivärytmin itseä kuunnellen: MIkä tukisi hyvinvointiasi parhaiten? Haluatko aloittaa päiväsi rauhallisesti aamupalaa nauttien ja lehteä lukien. Sen jälkeen voit suunnitella, mitä tänään tekisit. Varaatko aikaa ulkoilulle, muulle liikunnalle vai tapaatko tänään kenties ystäviäsi.

Vinkki 1: Tee viikko-ohjelma, johon sisältyy  sekä hyödyllisiä askareita, että mukavaa tekemistä. En voi kylliksi liputtaa tässä ulkoilun ja liikkumisen puolesta. Niin kauan kun pystyy liikkumaan, kannattaa liikkua. Ulos raittiiseen ilmaan kannattaa myös mennä aina, kun se on mahdollista..

Vinkki 2: Itselläni on puhelimessä päivittäinen Tee: lista, jossa on asioita, mitä haluan  päivän aikana tehdä.  Kun olen tehnyt sen, ruksaan sen. Minulle itselleni se lisää tyytyväisyyttä ja mielen hyvinvointia, kun huomaa saaneensa jotain tehdyksi.Tässä kuitenkin on hyvä olla itselleen armollinen. Kaikkea ei tarvitse tehdä, jos ei jaksa tai halua. Tee: lista ei saa olla stressiä aiheuttava. Itselläni tämä lista on sen tähden, että tunnen itseni. Jään  niin helposti vaan telkkaria katsomaan tai nettiä selaamaan. Illalla sitten toteaisin: "Jaahas, tämä oli taas sellainen, älä tee mitään päivä". Tosin niitäkin päiviä saa olla.

5. Oma vastuu hyvinvoinnista

Kun olit vielä työelämässä, niin päivät menivät kiireessä. Ei ollut aikaa hirveästi pohtia omaa hyvinvointia. Eläkeaika antaa siihen uuden mahdollisuuden. Voit opetella tuntemaan itseää uudelleen ja paremmin. Nyt sinulla on aikaa toteuttaa unelmiasi ja haaveitasi. Voit vaikka löytää uuden harrastuksen, josta saat itsellesi mielekkyyttä ja virtaa.

Vinkki 1: KIrjaa ylös kaikkea, mitä olet aina halunnut tehdä. Ota niistä yksi tai kaksi asiaa ja ryhdy kokeilemaan. Itse löysin kirjoittamisen.

Vinkki 2: Älä unohda unelmoimista. Listaa ylös, tai tee vaikka unelmakartta, niistä unelmista, joita haluaisit vielä saavuttaa. Tee ainakin joistakin niistä tavoitteita, joiden eteen ryhdyt tekemään töitä.

Vinkki 3: Pyri aktiivisuuteen, sitoudu johonkin  sinulle mielekkääseen tekemiseen, pidä yhteyttä ystäviisi, sukulaisiisi, tai jopa tutustu uusiin ihmisiin. Näin voit torjua yksinäisyyden tunnetta omassa elämässäsi.

Itselleni suuri oivallus on ollut, että minä ja vain minä olen vastuussa omasta hyvinvoinnistani. Jos voin huonosti, mlnun velvollisuuteni itseäni kohtaan on tehdä asialle jotain ja tarvittaessa hakea apua. Minä olen vastuussa itsestäni, ei ne toiset.

Elämä ei lopu eläkkeelle jäädessä. Se voi olla uuden, upean,ihanan, innostavan aikakauden alku. Annathan itsellesi luvan hypätä uuteen seikkailuun. Annathan itsellesi luvan nauttia, kokeilla uutta ja elää täysillä.

Toivon sinulle ihania eläkepäiviä!

Kuvat: Pixabay